Osinkokalenteri

Osinkojen seuraaminen on tärkeä osa monen sijoittajan arkea. Moni käyttää tässä apunaan osinkokalenteria, joka kokoaa yhteen pörssiyhtiöiden osingonmaksupäivät ja muut osinkoihin liittyvät tiedot. Sen avulla sijoittajat voivat seurata helposti, milloin eri yhtiöt maksavat osinkoja. Lisäksi kalenteri auttaa sijoittajia vertailemaan eri yhtiöiden osinkopolitiikkaa, tekemään sijoituspäätöksiä oikeaan aikaan ja hajauttamaan omia sijoituksiaan optimaalisella tavalla. Se on siis sijoittajalle tärkeä apuväline, ja sitä voivat käyttää sekä aloittelevat että kokeneet sijoittajat.

Osinkokalenteri

Sisällysluettelo

Mitä osinkokalenteri tarkoittaa?

Osinkokalenteri on kuin perinteinen kalenteri, mutta siihen on koottu yritysten suunnittelemat tai jo päätetyt osingonmaksupäivät. Yleensä siihen on koottu seuraavat tiedot:

  • Osinkojen irtoamispäivät
  • Täsmäyspäivät
  • Osinkojen maksupäivät
  • Yhtiökokoukset
  • Osinkojen määrät ja tuottoprosentit

Sijoittajan näkökulmasta kalenteri tarjoaa selkeän näkymän tulevista osingoista, ja se auttaa ajoittamaan omat sijoituspäätökset oikein ja ennakoimaan kassavirtoja. Erityisen paljon hyötyä siitä on hajautetussa osakesalkussa, jossa osinkoja maksetaan yleensä pitkin vuotta ja maksupäiviä on useita. Tällöin on helpompi pysyä kartalla tulevista maksuista.

Osinkokalenteri löytyy netistä esimerkiksi Nordean, OP:n ja Nordnetin sivuilta, mutta myös Kauppalehti, Investopedia ja Inderes tarjoavat ne.

1

Näin voit hyötyä osinkotuotoista

Osinkotuotot tarkoittavat sijoittajille tasaista kassavirtaa, joka auttaa kasvattamaan omaa varallisuutta. Esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain osinkoa maksavat yritykset voivat tuoda sijoittajalle tasaisesti tuloja. Osingot voivat myös suojata sijoittajan salkkua kurssin laskemiselta, vaikka osakekurssit heilahtelisivatkin. Pitkäaikaiset sijoittajat voivat hyötyä myös korkoa korolle -ilmiöstä, joka voi myöhemmin vauhdittaa sijoittajan varallisuuden kasvua.

2

Osinkokalenterin fiksu hyödyntäminen sijoittamisessa

Osinkokalenteri voi olla hyvä apu sijoittamiseen, ja fiksu sijoittaja käyttääkin sitä hyödykseen strategisesti. Esimerkiksi osingon irtoamispäivän lähestyessä osakkeen arvo yleensä putoaa osingon verran. Tätä tietoa voi hyödyntää ostamalla ennen irtoamispäivää tai odottamalla sen jälkeistä hintapudotusta. Lisäksi kalenterin avulla voi hajauttaa omia osinkotuottoja eri kuukausille, jolloin kassavirta jakautuu tasaisemmin koko vuoden ajalle. Tällä tavalla sijoittaja voi rakentaa itselleen tasaista kassavirtaa tuottavan salkun.

Osinkokalenteri 2025

Miltä osinkokalenteri sitten näyttää vuonna 2025? Tässä on katsaus suosituimpiin osakkeisiin ja niiden tärkeimpiin päiviin:

  • TietoEVRY – Irtoamispäivä: 26.3.2025, Maksupäivä: 3.4.2025, Osinko: 1,50 €/osake
  • UPM-Kymmene – Irtoamispäivä: 28.3.2025, Maksupäivä: 8.4.2025, Osinko: 1,50 €/osake
  • Nordea – Irtoamispäivä: 21.3.2025, Maksupäivä: ei vahvistettu, Osinko: 0,94 €/osake
  • Fortum – Irtoamispäivä: 2.4.2025, Maksupäivä: kevät 2025, Osinko: 1,40 €/osake
  • Mandatum – Irtoamispäivä: 16.5.2025, Maksupäivä: ei vahvistettu, Osinko: 0,66 €/osake
  • Kesko – Irtoamispäivät: 26.3., 15.7., 14.10.2025 ja 13.1.2026, Maksupäivät: 2.4., 22.7., 21.10.2025 ja 20.1.2026, Osinko yhteensä: 0,90 €/osake

Milloin osingot maksetaan sijoittajille?

Osingot maksetaan sijoittajille aina yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen mukaan. Maksuprosessi etenee yleensä seuraavalla tavalla:

  • Osake irtoaa osingosta, eli on niin sanottu irtoamispäivä.
  • Määritellään kuka on oikeutettu osinkoon, eli on niin sanottu täsmäyspäivä.
  • Muutaman pankkipäivän päästä täsmäyspäivästä on maksupäivä.

Koko prosessi kestää yleensä vain noin viikon verran. Jos esimerkiksi irtoamispäivä on keskiviikko, maksupäivä voi olla seuraavan viikon tiistai. Ulkomaisten osakkeiden osalta viive voi olla tätä pidempi.

1

Miten ulkomaalaiset sijoittajat saavat osingot?

Ulkomaalaiset sijoittajat saavat osingot automaattisesti omalle arvo-osuustilille tai sijoitustilille, samalla tavalla kuin suomalaisetkin sijoittajat saavat. Tästä yleensä vähennetään kuitenkin verot ensin. Ulkomaisille sijoittajille maksetuista veroista peritään yleensä lähdeveroa yhtiön kotimaan sääntöjen mukaisesti. Suomessa se on yleensä 30 %, ellei sijoittajan asuinmaan ja Suomen välillä ole voimassa olevaa verosopimusta, joka tekisi veroprosentista alhaisemman. Joillekin EU-maissa asuville sijoittajille sovelletaan 15 prosentin lähdeveroa.

Eurooppalaisilla pörssiyhtiöillä on osinkojen maksamisessa vaihtelevia käytäntöjä. Esimerkiksi saksalaiset pörssiyhtiöt maksavat niitä yhden kerran vuodessa, kun taas britannialaiset yhtiöt maksavat osinkoja kerran puolessa vuodessa. Jos itse sijoittaa ulkomaalaisiin osakkeisiin, kannattaa huomioida valuuttakurssit. Jos osinkoja maksetaan dollareissa, ne muunnetaan euroiksi sen kurssin mukaan, joka on voimassa osingonmaksupäivänä. Tämä kurssi voi vaikuttaa maksettavaan summaan huomattavasti, kuten myös kyseisen päivän pörssikurssit, jotka voivat heijastua sijoituksen kokonaistuottoon.

2

Osinkojen verotus Suomessa

Suomessa osinkojen verotus riippuu siitä, onko osinko peräisin listatusta vai listaamattomasta pörssiyhtiöstä. Suurin osa yksityisistä sijoittajista saa osinkonsa listatuilta yhtiöiltä, jolloin verotus tapahtuu seuraavalla tavalla:

  • 85 % on veronalaista pääomatuloa
  • 15 % on verovapaata tuloa

Pääomatulovero Suomenna vuonna 2025 on edelleen 30 % aina 30 000 euroon asti, ja tämän ylittävältä osalta 34 %. Jos saat 1 000 euroa osinkoa pörssiyhtiöltä, verotettava osuus on tällöin 850 euroa. Tästä tulee maksaa veroja 30 %, eli 255 euroa. Sijoittajien ei kuitenkaan tarvitse itse laskea tai maksaa veroja, sillä kotimaiset osakkeiden välittäjät perivät ennakonpidätyksen automaattisesti ja ilmoittavat osingoista suoraan verottajalle.

Miten lasketaan osingon kasvuprosentti?

Osingon kasvuprosentti kertoo, kuinka paljon tietty yhtiö on nostanut osinkoa edellisvuoteen verrattuna. Osinkosijoittajalle jatkuvasti kasvava osinko viestii usein yhtiön taloudellisesta vakaudesta ja tuloskasvusta. Tämä kasvu nostaa myös sijoituksen kokonaistuottoa. Sijoittajan kannalta osingon kasvuprosentti on hyvä mittari, sillä se auttaa suojaamaan inflaatiolta ja kasvattaa tuottoa ajan myötä. Jos esimerkiksi yhtiö maksaa osinkoa 3 euroa ja kasvattaa sitä vuodessa 7 %, viiden vuoden jälkeen maksettava osinko on jo 4,21 euroa osaketta kohden.

Osingon kasvuprosentti voidaan laskea käyttämällä seuraavaa kaavaa:

  • (Uusi osinko − edellinen osinko) / edellinen osinko × 100

Jos siis yhtiö maksoi viime vuonna esimerkiksi 1,00 € osinkoa ja tänä vuonna 1,20 €, kasvuprosentti lasketaan seuraavasti: (1,20 € − 1,00 €) / 1,00 € × 100 = 20 %.

Mikä on osingon irtoamispäivä ja miksi se on tärkeä?

Osingon irtoamispäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin osake ei enää oikeuta seuraavaan osinkoon. Jotta sijoittaja saa osingon, hänen tulee omistaa osake viimeistään irtoamispäivää edeltävänä kaupankäyntipäivänä.

Osingon irtoamispäivä on tärkeä, koska silloin osakkeen hinta laskee normaalisti osingon verran kyseisenä päivänä, eli osingon leikkaus näkyy suoraan sen kurssissa. Aina tilanne ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen, sillä osingon kurssiin vaikuttaa myös moni muu asia. Kun sinulla on tiedossa irtoamispäivä, voit ostaa osakkeen oikeana päivänä, jotta saat osinkoa, sillä mikäli ostat osakkeen irtoamispäivänä tai sen jälkeen, et ole oikeutettu osinkoon. Kun tiedät irtoamispäivän, voit odottaa, että osakkeen kurssi laskee ja hankkia osakkeen tällöin edullisempaan hintaan.

Osingon irtoamispäivän jälkeen osinko-oikeus menee yhtiölle, osingon maksu laitetaan toimeen yleensä muutaman päivän tai viikon kuluttua sen irtoamisesta.

Sijoittajan edut osinkokalenterin käytöstä

Osinkokalenteri on erittäin hyödyllinen sijoittajille. Sen avulla voi seurata tulevia maksupäiviä ja hankkia osakkeita sen mukaan, että niiden maksupäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti pitkin vuotta. Jos esimerkiksi Nordea osake tuottaa osinkoja, joiden maksupäivä on toukokuussa, voi sijoittaja hankkia toisen osakkeen, jonka maksupäivä on kesäkuussa, ja niin edelleen. Tällöin sijoittaja voi käyttää osinkotuottoja omiin säännöllisiin menoihin vaikka kuukausittain.

Osinkokalenteri voi olla myös omien sijoituspäätösten tukena, sillä sen avulla voi helposti vertailla eri yritysten osinkohistoriaa, tuottoa ja maksurytmejä. Näiden tietojen pohjalta voi arvioida, mitkä yhtiöt sopivat parhaiten omiin sijoitustavoitteisiin. Se siis auttaa tekemään parempia päätöksiä ja ostamaan osakkeita oikeaan aikaan.

UKK

Osinkotuotolla tarkoitetaan osakkeelle maksettavaa osinkoa verrattuna osakkeen hintaan. Se siis kertoo osingon suuruuden suhteessa osakkeen arvoon. Mitä korkeampi osinkotuotto on, sitä enemmän osinkoa sijoittaja saa suhteessa sijoitettuun pääomaan.

Jotta saisit osinkoa, sinun on ostettava osake viimeistään päivää ennen osingon irtoamispäivää. Osingon irtoamispäivänä osake ei enää oikeuta osinkoon, joten kyseisenä päivänä tai sen jälkeen ostetut osakkeet eivät tuo osinkotuottoa kyseiseltä ajalta.

Hyvä osinkotuottoprosentti riippuu täysin omista tavoitteista ja vallitsevasta markkinatilanteesta, mutta yleisesti 3–5 % osinkotuottoa pidetään vakaana ja kestävänä tasona. Turvallisessa osinkosijoittamisessa tärkeämpää kuin korkea tuottoprosentti on osinkojen vakaus ja kasvu pidemmällä aikavälillä. Mikäli tavoittelee tätä suurempaa tuottoprosenttia, saattaa sijoittaja ottaa riskin, sillä yleensä suurempi tuottoprosentti merkitsee heikkoa tuloskehitystä ja mahdollista osinkojen leikkaamista.